Mummi lapsenkengissä

Millaista elämä oli Suomessa 1950- ja -60-luvuilla syrjäisellä, pienellä maalaiskylällä, mistä matkaa lähimpään kirkonkylään kertyi parikymmentä kilometriä, kyläkoululle neljä, lähimpään kaupunkiin lähes sata.
Sähköjä ei ollut, juoksevasta vedestä saati viemäröinnistä puhumattakaan. Asunnot lämmitettiin puilla ja ruoka laitettiin puilla lämpiävällä hellalla tai leivinuunissa. Valaistuksen antoivat öljylamput.
Hevonen oli korvaamaton apu maa- ja metsätöissä, kun konevoimaa ei vielä ollut tai varallisuus ei riittänyt niiden hankintaan.
Kaupasta, mikä sijaitsi kyläkoulun läheisyydessä, haettiin vain niitä tarveaineita, mitä kotitila ei tarjonnut. Kauppaan lähdettäessä kirjoitettiin puutoslistalle yleensä kahvi, sokeri, suola ja joskus pätkä tankomakkaraa, savottaan lähtijälle eväspalasten päälle.
Kirja on kertomus pienen tytön kasvutarinasta, viisilapsisen perheen esikoisena, edellä kerrotussa elinympäristössä.

"Mummi lapsenkengissä" on kirjailijan ensimmäinen kirjajulkaisu. Hän on harrastanut kirjoittamista yli kolmenkymmenen vuoden ajan niin sanottuna pöytälaatikko-kirjailijana. Tarinoita on kertynyt välillä harvemmin ja välillä hyvinkin tiiviissä tahdissa. Kuitenkin runot ovat olleet lähinnä sydäntä, onhan hänen runojaan julkaistu paikallis- ja aikakausilehdessäkin. Yhdellä runokokoelmallaan kirjailija on osallistunut myös valtakunnalliseen runokilpailuun, ja siten hankkinut itselleen kokemusta kirjallisen teoksen luomisesta.
Nyt julkaistuun kirjaan alkukipinän antoivat lapsien lapset, hehän eivät tiedä lainkaan, millaisessa maailmassa ja ympäristössä heidän isovanhempansa elivät, kun isovanhemmat olivat vielä itsekin lapsia.