Evakkotytön satavuotistaival

Kuin yhdestä suusta, ennalta sopimatta ja spontaanisti ilmoille kajahti Karjalan kunnailla -laulu. Jokaiselle bussin kotiseutumatkalaiselle laulu merkitsi omaa, intiimiä muistikuvaa lapsuuden kodista ja perheestä, sen pelloista ja laidunmaista, mutta nyt yhdessä laulettuna myös erottamatonta yhteisöllisyyttä - Laatokan karjalaisuutta.

Mikä on pitkän iän salaisuus, on kysymys, joka 100-vuotiaalle useimmiten esitetään. Pelkästään historiallista taustaa vasten ja sisarusten tai omien vanhempien kokemuksiin pohjaten selitystä on vaikea antaa. Sodan turmelema varhaisnuoruus ja aikuistumisvaihe ja omien juurien riistäminen menetetyn Karjalan mullasta ei ole voinut olla turvallinen lähtökohta pitkälle elämälle.

Vuonna 1925 syntyneet suomalaiset olivat nuorin kokonainen sukupolvi, joka joutui kantamaan aikuisille sälytetyn vastuun Suomen puolustamisesta sekä sota- että kotirintamalla. Tämä elämäkerta luotaa yhden tuon sukupolven edustajan selviytymistarinaa sotavuosista tähän päivään.

Elämäkertateoksessa Risto Pönniö kuvaa äitinsä Sirkka Pönniön elämänkaarta evakon poikana, kuuntelijana ja ylöskirjaajana.