SOTE 3.0 Muutoskäsikirja

SOTE 3.0 Muutoskäsikirja jatkaa ja täydentää suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistustyötä keskittymällä systeemitason ja organisaatioiden muutokseen tavoitteena pärjääminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Sarjan ensimmäisessä kirjassa 'SOTE 3.0 - Kohti SOTEn uutta kulttuuria' (Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen 2024) painopiste oli kansalaisten pärjäämisessä ja pärjäämistaidoissa.
Kirjan kirjoittajat Mikko Nenonen ja Jaana Pollari käyttävät Heinolan Reumasäätiön sairaalan (1951-2010) laatupolkua esimerkkinä terveydenhuoltoorganisaatioiden haasteista muuttoksessa. Kirja sisältää sairaalan alkuperäisen Euroopan Laatupalkintohakemuksen (EFQM) vuodelta 2005.
Hakemus esittelee sairaalan matkan huippuluokan terveydenhuoltoorganisaatioksi kaikilla EFQM-mallin osa-alueilla. Sairaalan menestys perustui vahvaan johtamiseen, strategiseen suunnitteluun, selkeästi määriteltyyn organisaatiorakenteeseen (tilaaja-tuottaja-malli), prosessien parantamiseen sekä sitoutumiseen työntekijöiden osaamisen ja kompetenssien kehittämiseen:
- Johtaminen: Vahva, visionäärinen johtaminen, joka edisti erinomaisuuskulttuuria, osallistutti aktiivisesti henkilökuntaa parannusaloitteisiin ja onnistui navigoimaan organisaatiomuutoksissa. Operatiivisen johtamisen tasolla toteutettiin professiosta riippumaton yksijohtajamalli.
- Strategia: Selkeästi määritelty tehtävä, visio ja arvot, joiden taustalla oli vankka strategia, joka sisälsi säännöllisiä tarkistuksia ja mukautuksia palautteen ja suorituskykytietojen perusteella.
- Organisaatiorakenne: Uusi tilaaja-tuottaja-malli, joka purki perinteisiä osastorajoja, paransi tehokkuutta, yhteistyötä ja asiakastarpeisiin reagointia.
- Prosessien hallinta: Järjestelmällinen lähestymistapa prosessien suunnitteluun, parantamiseen ja seurantaan, käyttäen hyväksi työkaluja kuten EFQM-mallia ja tasapainoista tuloskorttia (BSC), mikä varmisti johdonmukaisen korkean laadun ja tehokkuuden.
- Ihmiset ja resurssit: Vahva painotus työntekijöiden kehittämiseen, sitoutumiseen ja hyvinvointiin, käyttäen kohdennettua koulutusta (kompetenssijärjestelmä läpi koko organisaation), avointa viestintää ja suorituskyvyn tunnistamisaloitteita. Tehokas taloudellisten, teknologisten ja fyysisten resurssien hallinta.
Vaikka Reumasäätiön sairaalan menestystarina korostaa useita parhaita käytäntöjä, kirja toimii myös tapaustutkimuksena, joka havainnollistaa jatkuvan sopeutumisen tarvetta dynaamisessa terveydenhuollon maisemassa.

Jaana aloitti uransa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, jossa hänen intohimonsa johtajuuden ymmärtämiseen ja kehittämiseen alkoi muotoutua. Hän opiskeli ensin taloushallinnon tradenomiksi ja myöhemmin kauppatieteiden maisteriksi, pääaineenaan johtaminen ja organisaatiot. Jaana työskenteli Reumasäätiön sairaalassa vuosina 2004-2007. Hänen vastuualueeseensa kuuluivat sairaalan strategiset kehityshankkeet ja viestintä. Hankesalkku oli laaja, sisältäen noin 100 hanketta. Eräs merkittävä näistä oli EFQM-laatujärjestelmän rakentaminen ja jalkauttaminen yhteistyössä Mikon kanssa.
Reumasairaalasta Jaana siirtyi liikkeenjohdon konsultointiin keskittyen aluksi yritysten avainhenkilöstön rekrytointiin ja osallistuen terveydenhuollon liiketoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2016 hän perusti oman johdon suorahakuun erikoistuneen yhtiön. Jaana on kauppatieteiden maisteri, pääaineenaan johtaminen ja organisaatiot. Lisäksi hän on suorittanut eMBA-tutkinnon Henleyn yliopistossa vuonna 2020.