Työnohjaus vai superviisaus

Syvällinen jo klassikoksi muodostunut perusteos kaikille työnohjaajille, 5. painos 2015

Työnohjaajalle

“On ikä, jolloin ihminen opettaa sitä, minkä tietää. Mutta sitten tulee toinen ikä, jolloin opettaa sitä, mitä ei tiedä: sitä sanotaan tutkimiseksi. Nyt on ehkä vielä uuden kokemuksen ikä: poisoppimisen ikä, jolloin voi antaa tilaa sille ennakoimattomalle muuttumiselle, johon unohdus pakottaa läpikäytyjen tietojen, kulttuurien ja uskomusten kalkkeutumat. Tällä kokemuksella on uskoakseni loistelias, mutta epämuodikas nimi, jonka uskallan lausua suoraan tässä paikassa, sen etymologisessa risteyskohdassa: Sapientia – ei lainkaan valtaa, hieman tietoa, hieman viisautta ja mahdollisimman paljon aromia”

Roland Barthes, 1993, s. 248.

Työnohjattavalle

“Tie on vasta sitten tie, jos sen löytää itse ja jos sitä kulkee itse”

(C.G.Jung)

Leila Keski-Luopa on psykologi, psykoanalyytikko (IFPS) ja ryhmäpsykoanalyytikko (IAGP) ja organisaatiokonsultti (FINOD). Hän on myös Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen koulutuspsykoanalyytikko ja Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n koulutusryhmäpsykoanalyytikko.

Potilas- ja kouluttajatyönsä ohella hän toimii yksiköiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana ja on kouluttanut työnohjaajia. Hän on Metanoia Instituutin asiantuntijajäsen ja toimi Organisaatiodynamiikka FINOD ry:n puheenjohtajana vuosina 1999–2007. Tällä hetkellä hän valmistelee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutuksessa väitöskirjaa työnohjauksen teorianmuodostuksesta.