Icanan taru

Icanan silmissä ihminen oli vieras, hiukan pelottava, mutta ennen kaikkea kiinnostava. Petomuodoton vaeltaja sai ensin kylmän vastaanoton epäluuloisten sciirojen keskuudessa, mutta voitettuaan heidän luottamuksensa Nicholas pääsee hiljalleen tutustumaan kissain kansan tapoihin.
Arodacarian eteläisimmän kylän nuoren parantajan ja ihmisen ystävystyminen ei kuitenkaan tuo mukanaan pelkkää sopua ja oppimista toisen kansasta, vaan vihersielujen klaanin rauhaa varjostavat niin mustasukkaisuus kuin salainen tehtävä. Voiko kansojen erilaisuus sittenkään olla ylitettävissä ilman väkivaltaa?

Gokahdan saagojen kolmannessa osassa hyppäämme jälleen ajassa taaksepäin, vuosiin jolloin ihmiset saapuivat Arodacariaan. Saamme myös selville myöhempinä aikoina noitana kunnioitetun, mutta äkisti kadonneen Vihersielujen Icanan kohtalon.
Vahvasti historiaan ja luonnonvoimiin nojaava fantasiasarja saa jatkoa, jota ei enää suositella perheen pienemmille kauniista kuvituksesta huolimatta.

Lindén on melko tuore suomalainen fantasiakirjailija, joka värittää fiktiivisiä kertomuksia kuvauksilla aidosta historiallisesta arjesta. Maisemakuvaukset ja matkakertomukset Gokahdan maailmassa seuraavat toistaan kun Lindén koittaa maalata omat unelmansa lukijan nähtäväksi.
Kirjoittamisen alettua jo ylä-asteella, tarinoiden julkaisemisen viivästyttäminen aikuisuuteen kasvatti niiden syvyyttä ja jokainen uusi kokemus avasi uusia polkuja juonille koko sarjaa ajatellen.
30-vuotispäivänään ensiteoksensa julkaissut Lindén ei tiedä vielä itsekään minne Gokahdan tuulet vielä vievät.