Valontuoja

"Vuodesta toiseen he raatoivat, mutta eivät kaatuneet, sillä nuorempi sukupolvi otti aina vanhemman paikan. Ja kaiken he tekivät vain siksi, että suuren ykseyden koittaessa he kaikki saisivat tuntea iankaikkisen autuaan onnen."

Valontuoja on tarina jossa on sanomaa, mikäli vain kykenee näkemään tulta syöksevien lohikäärmeiden, haltioiden ja hengästyttävien, toiminnalla höystettyjen kohtauksien läpi. Se kertoo ihmisistä, rakkaudesta ja valinnoista. Se kertoo elämän kiertokulusta.

Tämä tarina kertoo eräästä salatusta maailmasta, Arkanan-maista, missä mikään ei välttämättä ole sitä miltä näyttää. Tarinan päähenkilö, Johannes on juuri astumassa isänsä jalanjäljissä Asgarheimin valtakunnan kuninkaan kaartin palvelukseen, mutta huomaa pian olevansa paljon suurempien, koko maailmaa vavahduttavien tapahtumien polttopisteessä. Ulkomaailma on sodan ja kaaoksen partaalla, kiitos esiripun takana juonittelevan salaseuran, mutta mikä on totta ja mikä valhetta Johanneksessa itsessään? Entä onko millään valinnoilla mitään merkitystä tässä harmaassa maailmassa, joka tuntuu auttamatta niin muuttumattomalta ja julmalta?

Olkoon tämä tarina niille, joilla on korvat jotka kuulevat sekä silmät jotka näkevät.

Mieli täynnä mystiikkaa ja salatiedettä, eihän mikään ole olevaa ilman ajatusta, elämän olennaista lietettä.

Sydän täynnä etiikkaa ja kauneutta, kauheutta, ei sisimmässäkään ole olevaa ilman asutusta, elävän ainokaista mietettä.

Mies, mietiskelijä, puoliso, ihminen.