Majakkani, sieluni

Majakkani, sieluni on ensimmäinen runokokoelmani ja siinä on runoja ikävuosiltani ~ 16-23. Kokoelma on jaettu kolmeen osaan, joissa jokaisessa on oma teemansa, mutta koko kokoelman perimmäisenä ja kantavana teemana kulkee rakkaus, haikeus sekä kaipuu.

Kokoelman aloittaa osio nimeltään Haaksirikko. Haaksirikko kertoo itsensä etsimisestä ja on eräänlainen henkinen kasvutarina. Monessa runossa on tunnelmia aikuiseksi kasvamisesta sekä omassa asunnossa ensimmäistä kertaa yksin asumisesta. Haaksirikko on nuoruuden kipua, epävarmuutta, mustasukkaisuutta sekä omistamisenhalua parisuhteessa.

Toinen osio kantaa nimeä Pariisi. Pariisi kertoo kaukokaipuusta, halusta olla vapaa. Hetkittäisestä onnesta tässä hetkessä ja sitoutumisesta, mutta enemmän kaipuusta sinne, missä ei ole.

Runokokoelman viimeinen osio on nimeltään Riihi. Riihi tuo kuvia lapsuudesta ja sen kaipuusta, sekä perille löytämisestä. Riihi on pakkasta, Lappi, järvimaisemaa, kaikkea mikä on jo menetetty. Mutta samalla se on suurinta rakkautta.

Hannatuu on kirjoittanut tarinoita pienestä tytöstä asti ja teini-iässä tarinat alkoivat saada runon muodon. Runoissa kiehtoo ajatus siitä, miten paljon tunnetiloja voi saada välitettyä muutamalla sanalla.
Pidän vilteistä, punaviinistä sekä saariretkistä. Olen lumihevosella ratsastava tyttö.