Myötä- ja vastakarvaan

Elämää koirien ja kissojen kanssa

Kissat ja koirat ovat suloisia ja pehmeitä lemmikkejä, mutta ne voivat olla myös melkoisia riiviöitä. Enimmäkseen ne tuovat ihmisen elämään iloa, ja useimpien nahkaan voisi lätkäistä Sydänystävällinen -leiman.

Vanhan sananlaskun mukaan kissa elää kiitoksella ja koira pään silityksellä. Ei pidä paikkaansa.

Kun koira katsoo isäntäänsä tai emäntäänsä, se ajattelee: tuo antaa minulle ruokaa, katon pääni päälle ja huolehtii muistakin tarpeistani, se on jumala.

Kun kissa katsoo isäntäänsä tai emäntäänsä, se ajattelee muuten samoin paitsi: minä olen jumala.

Kissat on kissoja ja koirat koiria, vai ovatko sittenkään? Esimerkkinä tarina kissasta, joka nouti palloa, heilutti häntää ja murisi postinkantajalle.

Lue, niin luulet vähemmän ja tiedät enemmän!

Pietu Tulokas

Olen tykännyt piirtää ja kirjoittaa pienestä pitäen, mutta aikuistuessa ne harrastukset jäivät kokonaan. Perheessäni on ollut aina jos jonkinlaisia karvakorvia, joten mikäpä sen parempi aihe kertoa elämästä eläinten kanssa.
Elämä on kolhinut ja koulinut niin, että sairastuttuani syksyllä 2017 jouduin Keroputaan psykiatriseen sairaalaan osastohoitoon. Siellä löysin piirtämisestä jälleen sen oman terapiani. Kun lääkäri katseli kuviani, hän suositteli, että jatkan tätä tapaa avatakseni mieleni solmuja.
Kotiutumisajan koittaessa lääkäri pyysi minua piirtämään vielä jotain sairaalalle. Nyt Keroputaan sairaalan kokoushuoneen seinää koristaa Peura, yksi parhaista töistäni.