Kirja kertoo tarinan kaverista, joka kadottaa ruumillisen olomuotonsa. Onnettoman tapuksen johdosta hän joutuu lähtemään maailmankaikkeuden keskustaan etsimään itseään ja oppimaan miten universumi toimii. Matkallaan avaruudessa hän kohtaa monia kaltaisiaan kadoksissa olevia olentoja, ja myös maailmankaikeutta ylläpitäviä voimia. Hän huomaa että maapallon asukkaat eivät ole sittenkään kovin älykästä rotua, vaan oikeastaan päinvastoin. Tästä syystä maapallo ei ollut kauheasti kiinnostanut ulkoavaruuden olioita, ja tästä syystä ihmiskunta on saanut olla rauhassa avaruusmatkaajilta. Kirjan tyyli on humoristinen scifi, mikä on kyllä vaikea laji

Tätä kirjaa on kirjoitettu pitkään ja tarina on ollut olemassa jo kauan. Tyylillisesti olen hakenut humorististä scifi kerrontaa, mihin on lisätty ajatus siitä että ihmisen mieli voi olla myös jakautunut. Tarinassa olen käyttänyt hyväksi myös omi omituisia uniani , ja tiettyjä tapahtumia joita olen oikeasti kokenut.