"Nietzschen filosofia. Kriittinen essee" - on venäläisen filosofin Jevgeni Trubetskoin vuonna 1903 kirjoittama teos. Ajatteli­ja, joka puolusti elämän tar­koi­tusta ja Juma­lan olemas­saoloa, kirjoittaa ajattelijasta, joka ku­mosi itse hyvän käsit­teen mer­kityksen ja julisti "Jumalan kuo­leman". Trubetskoi kirjoittaa: "Nietz­schen aja­tus on kiinnittynyt juu­ri siihen, mitä hän kieltää. Pois sysätty Jumala jää hä­nen filoso­fiansa keskukseksi, ja tässä piilee hä­nen etsintänsä uskonnolli­suus. Lukematto­missa teoksissaan Nietzsche toisti yhä uu­delleen: 'Juma­la on kuollut, Jumala on kuollut'. Tästä hän puhuu 'hullun', Zarat­hustran, entisen paavin suulla ja monta kertaa myös omasta puo­lestaan. Näiden loputtomien toistojen tuloksena syntyy vaikutel­ma, kuin Nietzsche haluaisi päästä eroon häntä vainoavasta paina­jaisesta, va­kuuttaa itselleen ja muille, että kyse on vain hou­reesta, ei todel­lisuudesta. Mutta kaikki hänen ponnistelunsa ovat turhia: hän kieltää juuri sen, mistä hän elää! Lo­pulta meidän täytyy tun­nustaa Nietzsches­sä varsin merkittävä ansio. Koko hänen filoso­fiansa on tavattoman kaunopuheinen todistus juuri sen uskonnolli­sen idean voi­masta ja elinvoimasta, jota vas­taan hän saarnaa."
Kirjan kääntäjä ja julkaisija Filip Poutintsev (s. 1987) on suomalais-venäläi­nen kirjailija, jonka asiantuntemusala on Euroopan his­toria ja filosofia.

Jevgeni Nikolajevitsh Trubetskoi (1863-1920) oli venäläinen, tsaarinajan filosofi, oikeustieteilijä, uskonnollinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja; Kiovan (1897-1905) ja Moskovan (1905-1917) yliopistojen professori. Hänen isänsä oli musiikkitieteilijä Nikolai Trubetskoi - yksi Moskovan konservatorion perustajajäsenistä. Heidän perheensä oli vaikutusvaltainen 1300-luvulla muodostunut ruhtinassuku, joka juonsi juurensa Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsijasta Gediminasin (1275-1341) pojanpojasta.