Runokirja kertoo tyttären ajatuksista ja tunteista äidin valoon siirtymisen jälkeen. Runot tuovat lohtua suuren surun kohdatessa ja ajatuksen siitä että elämä jatkuu myös kuoleman jälkeen. Kirjassa on myös tekemiäni maalauksia jotka tuovat oman sävynsä runoihin. Tunnen tehneeni tämän kirjan yhdessä äitini kanssa.

Kuljen omaa tietäni ja annan herkkyydelleni siivet, kuunnellen omaa sisintäni. Maalaaminen ja kirjoittaminen ovat lähellä sydäntäni. Niiden kautta voi tuoda näkyville sen mikä on, mutta mitä ei voi nähdä.