Kultahohde sijoittuu Jack Londonille ominaiseen pohjoiseen erämaahan, jossa kullanetsintä toimii sekä konkreettisena juonimoottorina että ihmisluonteen koetinkivenä. Teos tarkastelee ankaraa ympäristöä, niukkuutta, kilpailua ja selviytymisen etiikkaa sekä sitä, kuinka vaurauden lupaus muuttaa ihmisten välisiä suhteita. Londonin kerronta on havainnollista, toiminnallista ja naturalistista: maisema ei ole pelkkä tausta, vaan aktiivinen voima, joka paljastaa yhteiskunnalliset erot ja yksilön biologiset sekä moraaliset rajat. Kirjallisesti teos liittyy Klondiken kultakuumeen synnyttämään seikkailu- ja erämaakirjallisuuteen, mutta ylittää pelkän viihdekertomuksen yhteiskuntakriittisellä näkökulmalla. Jack London (1876–1916) ammensi aiheensa omasta kokemuksestaan merillä, työväenluokan elämästä ja Klondiken kultaryntäyksestä, johon hän osallistui nuorena. Kokemus antoi hänelle poikkeuksellisen konkreettisen käsityksen pohjoisen luonnon aineellisista ehdoista, työn raskaudesta ja taloudellisen menestyksen sattumanvaraisuudesta. Hänen tuotannossaan yhdistyvät darwinistinen ajattelu, sosialistinen yhteiskuntakritiikki ja seikkailukirjallisuuden vetovoima. Kultahohdetta voi suositella lukijalle, jota kiinnostavat historiallinen kultakuume, psykologisesti jännitteiset selviytymiskertomukset ja kirjallisuus, jossa luonnon kuvaus kytkeytyy yhteiskunnalliseen analyysiin. Se tarjoaa sekä mukaansatempaavan juonen että kriittisen näkökulman vaurauden tavoittelun hintaan.