Kreikkaa kohdannut talouskriisi ei jättänyt viisihenkiselle kreikkalais-suomalaiselle perheelle vaihtoehtoa: he muuttivat Kreikan länsirannikolta Agriniosta Suomen länsirannikolle Raumalle uuden elämän alkuun.
Oman kodin jättäminen, maahanmuutto ja paluumuutto kymmenien Kreikan vuosien jälkeen olivat täynnä tunnekuohuja, pohdintaa, epäilyä, unettomia öitä ja huolellista valmistautumista ennen suuren elämänmuutoksen toteuttamista mutta myös sen jälkeen.
Paluumuuttaja ei suinkaan ole turvassa kulttuurishokilta ja sopeutumisvaikeuksilta, vaan Suomi ja suomalaisuus näyttäytyvät aivan eri valossa vuosikymmenet ulkomailla asuneelle, vaikka synnyinseudulleen onkin muuttanut takaisin.
Ilmasto, ihmisten käyttäytyminen, yhteiskunnan muutokset; verkkopankkitunnukset, internetin kaikkialle ulottuva läsnäolo, maitotuotteiden äärettömyyteen jatkuvat valikoimat – ne kaikki hengästyttävät kotimaahansa palaajaa.
Jotkut eivät sopeudu koskaan. Jotkut löytävät juurensa uudelleen.
Takaisin koivun katveeseen on jatkoa Lenita Lehdon teokselle Suomityttö oliivimetsässä (2015), joka kertoo kreikkalaisuudesta sellaisena, kuin hän sen oppi tuntemaan 20 vuoden aikana."

Lenita Lehto on Raumalla vuonna 1961 syntynyt kielten tuntiopettaja, joka eli Kreikassa yli 20 vuotta ja muutti kreikkalaissuomalaisen perheensä kanssa kriisiä pakoon takaisin synnyinkaupunkiinsa vuonna 2014.
Hän on opiskellut vieraita kieliä ja työskennellyt matkaoppaana seitsemän vuotta.
Lehto on aikaisemmin julkaissut teoksen Suomityttö oliivimetsässä (2015), joka kertoo hänen vuosistaan Kreikassa, kreikkalaisuudesta ja suomalaisen naisen sopeutumisesta tiiviiseen kreikkalaiseen sukuun.
Hänen sydäntään lähellä on luonto ja ihmiset, jotka osaavat nauraa itselleen.