Yö näyttää saappaalta, enkä minä näe sen astuvan eteenpäin. Se näyttää lähinnä hölmöltä vuorokausien välissä. Ja lörtsyy kummallisesti.

Kypsyys vetää lakanaa aikuisuuden sänkyyn ja kokoon taitettu mieli helpottaa tehtävää.

En edes väkisin kirjoita.

Uni pakenee jo minun viimeistä sanaani. Uskallan koputtaa hulluuden ovia.

Tampere. 1979 syntynyt varhaiseläkeläinen, kirjoittaja ja kirjoittamisen ohjaaja. Pahasti lukihäiriöinen synesteetikko, joka myös säveltää ja piirtää, sienestää ja kalastaa.