Runoilija Merja Anneli Vileniuksen runoteos puhuu varjoista ja valosta, tunteista ja tunnelmista, joiden parissa jokainen meistä painiskelee. Runot puhuttelevat ja kumoavat ennakkokäsityksiä rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta. Ne tulevat iholle ja raapivat pintaa, haluavat kurottautua syvemmälle.

"Minä malttamattomana kuuna,
loisteena yön pimeyden,
minä malttamattomana kuuna,
loisteena yön eheyden,
katson, katson, syvälle
silmiisi,
tunnen sinun pinnaltasi.
Katson, katson syvälle
silmiisi,
tunnen, tunnen sinut keholtasi."

Turkulainen tietokirjailija ja runoilija Merja Anneli Vilenius on tehnyt tietokirjojensa ohella pienimuotoista runoutta ja runoproosaa. Runoissa ja runoproosassa tutkitaan jopa samoja aihepiirejä kuin tietokirjoissa, mutta hieman eri näkökulmasta. Runous antaa kirjailijalle vapauden mystisempään tulkintaan. Vileniuksen teoksia ovat esimerkiksi "Torso", runoproosaa, jossa muusat kiehtovat Kirjailijan elämää, toisessa teoksessaan "Tuokiokuvia kahvilassa" taasen nähdään välähdyksenomaisesti hetken tunnelmia.