Tässä kirjassa selviää,

· miksi rahan rakastamisessa ei ole mitään kummallista
· miksi jotkut vaurastuvat ja jotkut eivät
· miksi suomalaiset ovat vaurastuneet harmittavan hitaasti
· miksi pitäisi tavoitella vaurastumista
· miksi vaurastumista tavoittelevan on sijoitettava pörssiosakkeisiin ja kiinteistöihin
· mitä possu tekee hopealusikalla, eli miksi raha ei tahdo pysyä äkkirikastuneen käsissä mutta hitaasti vaurastunut pysyy vauraana

Kr. Pfennige ei saanut syntymälahjana rahaa. Hän sai paljon arvokkaampaa: hän sai rakkauden rahaan. Kr. Pfennige ymmärsi jo varhain, että rahapula ei ole useinkaan lompakossa vaan korvien välissä. Lapsuudenkodin viikoittaiset markkasetelien lajittelut viisimarkkaisesta viisisataseen jäivät lumovoimaisesti pikkulapsen mieleen, samoin kuin ostokäyttäytymisen ohjenuora: ei suinkaan ostettu sitä, mitä tarvittiin, vaan sitä, mitä ilman ei tultu toimeen. Silti minkäänlaista negatiivista saituutta tai itaruutta Kr. Pfennigen lapsuuteen ei kuulunut, ja osallistuminen hyväntekeväisyystyöhön oli sitä, mitä ilman ei tultu toimeen.
Tällaiset lapsuudenkokemukset eivät ole voineet olla heijastumatta Kr. Pfennigen nuoruus- ja aikuisiän kiinnostuksiin. Raha jäi lähtemättömästi sydämeen.