Kirjan sanat soljuvat raskaista aiheista toivonkipinöihin. Luonto kulkee käsikädessä lukijan kanssa. Tämä runojen ja taiteen kokoelma perustuu kirjoittajan lukio aikaiseen elämänvaiheeseen, jossa identiteetti muodostuu ja keskeisiä teemoja ovat uskonnosta irtautuminen sekä siihen liittyvät ajatukset ja syyt. Runot todistavat sen, millaisia muutoksia luontoon ja ihmiseen rakastuminen voivat saada aikaan. Miten paljon voikaan ajatusmallit ja elämä muuttua, kun tulee ymmärrettyä asioita seksuaalisuudesta, moraalista ja arvoista. Tässä kirjassa on jokseenkin lohduttava loppu, joka kuvastaa kirjoittajan näkökulmaa elämästä: "Tiedän, että tässä ulottuvuudessa eläminen voi käydä raskaaksi, mutta jostain syystä olen myös varma, että pärjäät kyllä." Runoilija rakastaa ajatuksien monimuotoisuutta kuuhun ja takaisin männyn juurelle.

Siina Karkulahti (s.2004) on lukiosta juuri valmistunut, esikoisteoksensa (Kuu loisti laventelia) julkaissut maanläheinen kirjailija. Lukiossa suorittanut kuvataide diplomin ja tehnyt erilaisia taideteoksia jo muutaman vuoden ajan. Hän suunnittelee hakevansa jatko-opiskelupaikkoja humanistiselta alalta, erityisesti psykologia ja filosofia kiinnostuksen kohteina. Taide ja runot, joita hän tuottaa, sisältävät paljon luonnon elementtejä.