Samuli Lampisen (s. 1975) 12. runokokoelma, Kovettu nainen, käsittelee väistämättömän kohtaamista äidin yllättäen tulleesta syöpädiagnoosista hänen muutaman kuukauden päästä tapahtuvaan kuolemaansa asti.

---

Vati on maailman reunat, kun äiti oksentaa.
Värisee. Kuume nousee.
Ehdotan Buranaa ja peittelen lämpöpeittoon.
Silmälasien sisäpinta helmeilee kyyneleissä
kuin sukelluskello.

on Seinäjoelta kotoisin oleva Lahteen asumaan päätynyt entinen maailmanmatkaaja ja nykyinen hautausmaatyöntekijä. Hänen aikaisemmat runokokoelmansa ovat: Lehdenpuhaltajan poika (2021), Ruohonleikkaajien ranta (2020), Maailmannapa (2019), Kulissishokki (2018), Nimeni on Legio (2014), City in the Land of Nod (2013), Exodus (2010), Zeta (2004), Golem (2002), Välilasku (2002) sekä Tetramorfi (2000).