Hilman matkassa kuvaa syvää kotiseuturakkautta synnyin- ja asuinpaikkaa kohtaan Karjalassa. Kuolismaasta evakkoon joutuminen merkitsi muutosta ja irtautumista monista tutuista asioista ja ihmisistä. Kaunis kotipiha, tutut polut ja metsät, ahkerin käsit tehdyt ruokavarastot oli jätettävä sotatantereelle. Palatessaan takaisin poltetuille raunioille Hilma ja Josua olivat valmiita tekemään työtä oman elämänsä eteen; rakentamaan, viljelemään ja kunnostamaan tilaa. Toisen lähdön jälkeen paluuta ei enää ollut. He sopeutuivat uuteen elämään monissa evakkopaikoissa ja viimeiseksi he saivat uuden kodin Issakassa, mutta kaipuu ja ikävä Karjalaan säilyi heissä koko loppuelämän.

Seija Timonen (Kettunen) on Hilman pojan tytär. Hilma asui viimeiset vuotensa Issakassa, Seija Timosen lapsuuskodissa. Saadessaan tietää Toivo Korpelaisen käsinkirjoitetusta tuotoksesta, Seija Timonen kiinnostui ja halusi yhdessä Toivon kanssa kirjoittaa tuleville sukupolville Hilman ja Josuan elämästä Karjalassa ja evakkomatkoista. Seija Timonen oli mukana Hilma-mummon elämässä Hilman viimeisinä vuosina.