Buddhalaisuudessa on lihansyönnistä niin monenlaisia eri yhteyksissä annettuja ohjeita, että paikoin opetukset saattavat vaikuttaa jopa ristiriitaisilta. Tiibetiläinen vaeltavava joogi Shabkar (1781-1851) kokosi suuren määrän lihansyöntiin liittyviä opetuksia kaikilta buddhalaisuuden tasoilta - hinayanasta, mahayanasta ja vajrayanasta - ja osoitti, ettei minkäänlaista ristiriitaa ole, jos opetukset ymmärretään Buddhan tarkoittamalla tavalla.

Tähän kirjaan sisältyy kaksi Shabkarin teosta, Lihansyönnin haitat ja Kuolemattomuuden nektari, joista ensimmäinen on kokoelma sitaatteja alkuperäisistä buddhalaisista teksteistä. Jälkimmäinen on Shabkarin tunteikas vetoomus eläinten puolesta. Lisäksi Wulstan Fletcherin kirjoittama johdanto valottaa lihansyöntiin liittyviä kysymyksiä erityisesti nykypäivän länsimaisen lukijan kannalta.

Shabkar Tsogdruk Rangdröl (1781-1851) oli tiibetiläinen vaeltava joogi ja dzogchen-mestari, joka tunnetaan suuresta rakkaudestaan eläimiä kohtaan. Hän yhdisti eri koulukuntien opetukset vailla kuppikuntaisuutta ja eli valtaosan elämästään täydellisen vapaana sieluna yhteiskunnan laitamilla korkeiden vuorten yksinäisyydessä seuranaan korkeintaan läheisimpiä oppilaitaan.