Esikoisen jälkeen syntyi tosikoinen. Esikoinen oli esipuhetta. Tosikoinen on tosipuhetta. Se on arjen instrumentti ja suoran totuuden käyrätorvi. Se on huomaan työntävä kokoelma, jonka aukoton avaimenreikä on tirkistystä vaille henkireikä.

"Tiedä tämä! Elämä voi olla jämä, rytmiryhmä päältä rämä. Uskalla kuitenkin kokea, tuskallakin potea. Anna kaikkesi. Tee kaikkeen teesi, ettei elosta kelo. Älä elä kuin pelon peikko, ole ilon sokkelo, olé sävelasteikko..."

"Tippukiviä" (2021) on tekijän toinen runokokoelma. Teos liikkuu esikoisensa "Sula musta tuli" (2020) viitoittamalla tiellä. Erityisopettajan tarkkanäköisyys laittaa arjen uuteen perspektiiviin. Isän, pojan ja miehen maailmassa vuorottelevat mehevä melankolia, amor ja musta huumori.