Suomen sisällissodan jälkeen perustettiin maan vakituinen puolustuslaitos. Teoksessa esitellään sen perustamisvaiheen kasvukipuja, ongelmia ja sattumuksia sekä itsenäisyyden alkuajan tapahtumia, joissa puolustuslaitoksella oli tärkeä osa. Ensimmäisessä osassa paneudutaan itse armeijaan puutteineen ja vikoineen sekä niiden kehittämiseen ja korjaamiseen. Toisessa osassa tarkastellaan valkoisen Suomen ja uutta vallankumousta hautovien kommunistien konfliktia, ja kolmannessa osassa luodaan katsaus rajasotaan Suomen ja Venäjän välillä. Oman osansa teoksessa saavat myös Saksan ja maailmansodan voittajavaltojen vaikutus puolustuslaitokseen, valkoisten venäläisten toiminta Suomessa omien tarkoitusperiensä puolesta sekä Neuvosto-Venäjän vakoilu Suomessa. Lopuksi perehdytään "ryssänupseerien" puhdistukseen asevoimista jääkäriupseeriston tieltä.

Mirko Harjula (s. 1975) on helsinkiläinen maisteri ja väitöskirjatutkija. Hän pyrkii tutkimuksessaan etsimään uutta ja jäsentämään vanhaa tietoa Suomesta, Venäjältä ja muualta luodakseen kattavaa kokonaiskuvaa erityisesti Suomen ja Venäjän historiasta yhdessä ja erikseen. Koko kansan kasvatuslaitos on Harjulan seitsemäs monografia sekä jatkoa ja täydennystä aiemmille tutkimuksille suomalaisista Venäjän sisällissodassa, sisällissotakauden tapahtumista Suomen lähialueilla ja "ryssänupseereista".