Kellarissa tuulee sisältää pohdiskelevia runoja reunalta, ulkopuolisuuden tunteesta joka tuntijasta riippuen voi olla syntynyt mitä erilaisimmista syistä. Elämä on vaikea laji, toisinaan se pudottaa, toisinaan taas nostaa. Tuetaan toisiamme elämän poluilla ja hymyillään kun tavataan.

Päivikki Iivari on Riihimäkeläistynyt, juuriltaan Lappilainen runoilija. Iivari löysi kirjoittamisen varsin myöhään, Hämeessähän ei ole kiire eikä Lapissakaan, sen puoleen, hän tuumaa nauraen. Iivari luonnehtii olevansa sosiaalinen tarkkailija ja juuri siitä ominaisuudesta löytävänsä aiheet runoihinsa. Keski-ikäisenä on toki jo omaakin elämänkokemusta hankittuna ja vaikka runot eivät ole omaelämänkerronnallisia, kyllä ne siihen usein peilaantuvat.