Tuula Salomaan kolmas teos sai alkunsa Loppiseuran toiveesta saada kirjailijalta runoja, joissa muistellaan lapsen elämää sota-ajan Suomessa.

Kirjan kymmenen tarinaa kertovat pikkutytön elämästä sotavuosien Santahaminassa ja Lopen kunnan Launosissa. Ujo ja pelokas tyttö kohtaa koti-ikävän, kun äiti jättää hänet isovanhempien huomaan, turvalliseen Huhkajan pesään, kuten Salomaa asian ilmaisee.

Salomaa on haikujen, tankojen ja runon taitaja.  Kynä piirtää arjen pienet asiat eläviksi ja tunnekylläisiksi tuokioiksi, jotka toistavat vuorokauden ja vuoden aikojen hetket mukaansa tempaavan vähäeleisesti.

Salomaan kolmas teos on julkaistu itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi.

Kirjan novelliosuus sisältää otoksia Salomaan perhealbumista, kuvia sotilaista ja perhekuvia Santahaminassa ja Lopella.

Kirja on julkaistu Lopen kunnan tuella.

Riihimäki marraskuussa 2017

Mauri Laakkonen

Lopen Launosissa asuva Tuula Salomaa on aktiivinen harrastajakirjoittaja, joka on osallistunut lukuisiin paikallisiin kirjoitushankkeisiin ja osallistunut muun muassa Riihimäellä toimiviin kirjoittajaryhmiin.
Salomaan rakkain runomuoto on haiku ja tanka.