Silmät avaava, tositarinoita sisältävä päiväkirjanomainen kertomus mielisairaalan suljetulta osastolta. Kirjan henkilöitä ei voi suoraan tunnistaa tekstistä, eikä heidän yhteyksiään kerrottuihin tapahtumiin.
Kirjan sanomasta voi päätellä, kuinka eri tavalla potilaat ja hoitohenkilökunta kokevat, tuntevat ja tulkitsevat itseään ja toisiaan.
Päiväkirjanomaiset merkinnät kuvaavat todellista elämää ja vuorovaikutusta potilaiden keskinäisissä suhteissa, samoin kuin hoitohenkilökunnan osuutta erilaisissa tilanteissa.

Kirjoittaja on 79-vuotias, eläkkeelä oleva psykiatrisen sairaalan osastonhoitaja.