Me Rean kanssa olimme haaveilleet pitävämme nappinäyttelyn. Sen toteuttamiseen meni monen monta vuotta. Tämä kirja kertoo kaikesta siitä mitä yhdessä koimme, siitä, kun pidimme ensimmäistä nappia kädessämme, siihen asti, kunnes näyttely oli pystytetty. Haikea kokemus oli se, kun näyttely oli ohi ja jouduimme purkamaan kaiken, jota olimme vuosia tehneet ja odottaneet.
Saimme paljon hyvää palautetta ja myös kehittävää, jota voimme huomioida jatkossa. Kirja on mukava myös sellaisille, jotka eivät ehtineet tai päässeet käymään näyttelyssä, mutta ovat kiinnostu-neita napeista, niiden käytöstä ja historiasta.Tämä näyttely pidettiin vuonna 2017, jolloin Suomi täytti 100 vuotta. .

Arvostan käsin tekemistä, niin käsitöitä, savitöitä ja muunlaista materiaalien yhdistämistä asetelmiksi. Valokuvaaminen on myös eräänlaista toteuttamista, niin tunteiden kuin tekemisenkin tasolla.
Toteuttamiseen kuluu aikaa, mutta se on erittäin palkitsevaa.
Yhdessä tekeminen on hauskaa ja molemmat saavat siitä uusia ideoita. Rean kanssa olemme saaneet unelmia toteutetuksi.